Politiikkani

Meidän pitäisi politiikassa pohtia enemmän sisältöjä, kuin itse hallintoa. Panostamalla itsellemme tärkeisiin asioihin, saamme aikaan niitä muutoksia, joiden avulla Suomesta tehdään jokaiselle hyvä paikka elää. Minulle tällaisia ovat sukupuolten tasa-arvo, nollatoleranssi rasismille, ympäristökymykset ja ilmaston muutoksen ehkäiseminen, kestävä talous ja korkealaatuinen koulutus, luotettava vanhusten hoito sekä nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen.

FEMINISMI

“Naisliikkeellä on ollut suunnaton merkitys historiassamme. On ymmärretty, että tulee tehdä työtä yhdessä, jotta saavutetaan uskottavuus ja toivo paremmasta tulevaisuudesta.“

Työskentelen feministinä kasvattaakseni tasa-arvoa naisten ja miesten välillä.

Tasa-arvotyössä joutuu ”sukupuolisilmälasien” avulla katsomaan, minkälaisia seurauksia päätöksillä on eri sukupuolille. Sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen on kaikkien etu. Tasa-arvoa estävien rakenteiden näkeminen ja muuttaminen on järjestelmällistä työtä, johon niin mielipidevaikuttajien, yritysjohtajien kuin poliittisten johtajien tulee sitoutua. Vastuu työn ja perheen yhdistämisestä on edelleen naisten harteilla. Tämä näkyy mm. yksipuolisena perhevapaiden jakautumisena, joka johtaa naisten kohdalla huonompiin uramahdollisuuksiin, pienempiin palkkoihin ja myöhemmin huonompiin eläkkeisiin. Mikäli palkkaerot, lasikatto ja sukupuolen mukaan eritetyt työmarkkinat poistetaan, lahjakkaat naiset pääsevät etenemään urallaan ja antamaan panoksensa yhteiskunnan ja talouden kehittymiselle.

RASISMIA VASTAAN

“ Meidän on pysäytettävä vihan ja rasistisen asenteen kehitys vähemmistöjä kohtaan. Vähemmistöt rikastavat valtavasti yhteiskuntaa ja ovat tärkeä osa vahvaa inhimillistä pääomaa.”

Työskentelen avoimen ja osallistavan yhteiskunnan puolesta, jossa ihmiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja toteuttaa tavoitteitaan taustasta, sukupuolesta, kehitysvammasta, uskonnosta, etnisestä alkuperästä, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Jokaisella pitää olla samat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. On aika miettiä, miten vähemmistöt saisivat mahdollisuuden niin työelämässä kuin yhteiskunnassa. Osallistava ja turvallinen yhteiskunta edellyttää nollatoleranssia rasismille ja vihapuheelle. Me tarvitsemme poliitikkoja, joilla on rohkeutta väittää vastaan, kun kyseessä ovat stereotypiat etnisiä ryhmiä ja muita vähemmistöjä kohtaan. Kun luottamusta ja hyviä suhteita luodaan erilaisten sosiaalisten ryhmien välille, ehkäisemme väkivaltaa ja jopa radikalisoitumista.

YMPÄRISTÖ

“ Ilmastokysymys on yksi aikamme suurimmista haasteista. Meillä on yhteinen vastuu maailmastamme ja ympäristöstämme. Kestävä tulevaisuus edellyttää selkeää politiikkaa, joka kannustaa ekologisiin investointeihin sekä kestävään elämäntapaan ja tuotantoon.”

Ilmaston lämpeneminen on lopetettava. Varoituskellot ovat soineet jo pitkään, ja poliitikkojen on aika ryhtyä sanoista tekoihin. Ilmastokysymys on saanut minut käärimään hihani tulosten saavuttamiseksi. Politiikka on tahtomista ja meidän pitää tahtoa ajatella ilmastonmuutosta kaikissa poliittisissa päätöksissä. On tärkeää, että myös päättäjät ilmoittavat selkeästi, että he ottavat vastuun ilmastonmuutoksesta. Elämäntavan muuttaminen voi olla vaikeaa, mutta meillä on kaikki mahdollisuudet yhdistää ympäristöystävällisiä ratkaisuja sekä talouden että elämänlaadun kanssa. Jos jatkuvalle lämpenemiselle ei tehdä mitään, se voi aiheuttaa ennennäkemättömiä taloudellisia ja ihmisiin kohdistuvia katastrofeja. Meillä on onneksi uuden teknologian tuomat mahdollisuudet, joiden avulla voimme esimerkiksi rakentaa päästöttömiä autoja, jolloin energian käyttö tehostuu. Meidän on selkeästi edistettävä ympäristöystävällisiä valintoja, sellaisia jotka ovat hyväksi niin ympäristölle kuin ihmisillekin.

Ilmastonmuutos on pysäytettävä.

TALOUS

“Uskon tulevaisuuteen ja siihen, että voimme yhdessä ratkaista ongelmat. Kaikki päätökset, joita teemme, eivät ole miellyttäviä, mutta tärkeintä on, että jokaisella on osallistumisen ja oikeudenmukaisuuden tunne sekä halu saavuttaa muutoksia.”

Vastuullinen, kestävä ja pitkäaikainen talouspolitiikka on perusedellytys hyvinvoinnin turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Koulutuksen korkea laatu on Suomen suurin kilpailuetu. Meidän pitäisi ylläpitää ja kehittää koulutuksen tasoa ja luoda edellytykset luovuudelle sekä uskoa yrittäjyyteen. Meidän pitää uskoa itseemme ja uskaltaa olla parhaita markkinoidessamme ideoitamme ja osaamistamme. Inhimillinen pääoma on myös suuri kilpailuetu Suomessa. Maamme ikärakenne on epäsuotuisa ja suuri osa väestöstä on eläköitynyt. Lisääntynyt maahanmuutto ja maahanmuuttajien parempi integraatio luovat edellytykset sille, että Suomi kehittyy taloudellisesti. Silti edes maahanmuuttajien oleskelulupien nopeat käsittelyt eivät takaa suomalaisille yrityksille ulkomaista työvoimaa, jollei Suomea nähdä ennakkoluulottomana yhteiskuntana, jossa ulkomaiset asiantuntijat tuntevat olevansa tervetulleita.

VANHUKSET

”Suomessa tulee enemmän kunnioittaa vanhuutta. Meidän tulee muistaa vanhempien ihmisten merkittävä työpanos niin suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa, kuin myös yhdistystoiminnassa, vapaaehtoistyössä, omaishoidossa sekä lasten ja  lastenlasten hoidossa. Jokainen ansaitsee arvokkaan vanhuuden, jossa heidän tarpeitaan kuunnellaa ja jossa he saavat tarvitsemansa hoidon ja turvan”.

Me tarvitsemme lisää tukipalveluita, jotta voisimme elää itsenäisesti omissa kodeissamme niin pitkään kuin se tuntuu turvalliselta ja oikealta. Palveluita tarjotaan niille, jotka ovat vakavasti sairaita ja vaativat ympärivuorokaustista hoitoa. He tarvitsevat kodinomaisia ​​asuntoloita kohtuullisin hinnoin sekä pätevän henkilökunnan, joka kokee työnsä merkittäväksi ja on läsnä ihmiselle. Meidän on palautettava luottamus vanhustenhoitoon sekä varmistettava hoidon laatu. Tämä toteutuu sillä, että luomme selkeän lainsäädännön, jossa määritellään henkilöstön minimimäärä. Lisäksi resursseja tulee kohdistaa enemmän sekä kotihoitoon että laitosasumiseen, sekä näiden palveluiden riittävään valvontaan. Tarvitsemme terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kokonaiskustannuksia varten hintakaton, jotta vanhukset, joilla on suuret hoitokulut, eivät kärsi taloudellisesti.

NUORET

“Nuorista huolehtiminen, heidän tulevaisuudenuskonsa sekä uskonsa omaan itseensä tapahtuvat koulutuksen ja räätälöityjen työllisyysratkaisujen, kuten oppisopimuskoulutuksen sekä harjoittelupaikkojen avulla.”

Monet nuoret lopettavat koulunsa tietämättä, miten selviytyä yhteiskunnassa. Tämä johtaa yhteiskunnassamme vakavaan ongelmaan – nuorisotyöttömyyteen ja syrjäytymiseen. Nuorisotyöttömyys on todellinen uhka, joka näkyy nuorten vieraantumisena ja mahdollisesti pitkäaikaisena syrjäytymisenä. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa on nuorten edetä työelämässä. Syrjäytyminen on tragedia jokaisen nuoren ihmisen kohdalla. Ääriliikkeet usein johtuvat nuorten toivottomuudesta sekä itsensä väheksymisestä, jota työttömyys aiheuttaa. Ruotsissa on arvioitu, että kyseiset ääriliikkeet aiheuttavat kymmenien miljoonien kulut yhteiskunnan eri palveluissa. Ratkaisuja syrjäytymisen ehkäisyyn kuitenkin löytyy. Esimerkiksi työllisyyspalveluissa ja nuorten työpajoissa nuori voi saada tarvitsemaansa apua ihmisiltä, jotka osaavat ohjata ja antaa itseluottamusta työnhakuun. Uudenlaiset työllistymis- ja koulutusratkaisut, kuten harjoittelupaikat ja oppisopimuskoulutus, edesauttavat työllistymistä. Lisäksi ammattikorkeakoulujen läheiset suhteet työelämään tulee nähdä reittinä opiskelijoiden työllistymiseen.